Casablanca

Mää tässä hengailen kotosalla vähän vittuspäissäni. Onko mitään, mitään ärsyttävämpää, kuin että on kipeä juuri sen verran ettei mitään jaksa tehdä, mutta sängynpohjalla makaaminen ei vaan onnistu! Aattelin et jos kidutan itseeni sit oikein kunnolla tänään ja teen kouluhommia koko päivän. Ens viikolla on jo kahet kokeet, ja haistan pahasti ilmassa sellasta käryä että kohta alkaa lopun ajat. En oo onnistunu siinä että ottaisin niskoista kiinni. Jotenkin se ei onnistu kunnolla täällä yksin kämpässä istuen. Pitäisi varmaan suunnistaa kirjastoon, mutta ei siellä ole kiva istua yksin… kävin yksi päivä Suvilla, siellä sain sentään jonkin verran koulujuttuja tehtyä, mutta kun netti ei toiminut siellä niin vähän liiaksi innostuttiin jutteleen keskenämme. :D

Oli viime perjantaina ne meiän luokan bileet, oli hauskaa! Pysyttiin jopa porukka kasassa ravintolan jälkeen, mentiin sit Semaan taas kun sai siideriä ja olutta eurolla. Mä olin unohtanu kotiavaimet niin menin Suville sit yöks loppujen lopuks. Oli tosi ihanaa nähdä taas Jenna, kun se ja Fabi tuli just Meksikosta takasin pikku-Diegon kanssa. Mä ja Suvi juteltiin Fabin kanssa kaikkea sekavaa, päädyttiin jotenkin keskusteluissa siihen, että Fabin on ostettava vaalean vihreet nahkaiset Peter Pan- pökät, ja pidettävä niitä seuraavan kerran kun nähään se Suvin kanssa. :DDD Kuulemma saa kokeilla puristaa poskiakin, toivottavasti Jennaa ei haittaa ;D Mut niin, nautin olostani kyllä ihan täysin :) Nyt täytyy alkaa suunnitella sitä leffailtaa, että päästään taas kaikki kokoontumaan <3

Taisin laittaa edelliseen entryyn taas kauheeta ihkutusta tatskasta – ja nyt vasta tahonkiiiiiin. Jatta tuli toissapäivänä myöhässä kouluun, koska se oli näin extemporee, ollut ottamassa tatuointia sen jalkaan kun se olikin yllättäen saanut jonosta vapaan paikan. Se oli tosi nätti, kukkia ja köynnöstä, sopii hyvin Jatan aiempaan perhostatuointiin. Nättejä ovat molemmat tatskat, ja minä olen kade! Mut kuulemma maksoi 200€ :x Mut jos Sami tekis mulle tatskan vähän halvemmalla… siis tietenkin oottasin et kerään vähän rahaa kasaan ja että Sami saa vielä harjotella lisää sen kavereihin ennen kun se sitä piikkiä mun lihaan iskee ;D

Sovin Niiskun kanssa nyt työajoista uuteen vuoteen asti – mä oon töissä 26. joulukuuta ja 31.-1. uutena vuotena…. eli se niistä juhlinnoista mun osalta! Mut rahaa tulee, uh huh. Oikeastaan en edes sillain välitä enää noista juhlista, ihan se ja sama… en tiedä miksi, mutta ei oikein iske. Enemmän odotan innolla meiän tulevaa pelailuiltaa ens kuussa, Anna, Niina, Joona ja Jose tulee Hämpästä ja mennään Pabulle ja Mebulle pelaileen. Aattelin pyytää paria kaveria mukaan, mitä enemmän pelaajia nii sen kivempaa! Ja viiniä täytyy tietty olla ^^

Jake ja Adam olis tulossa Suomeen kohtsillään, niitä pitäs mennä opastaan Helsinkiin Karmenin avustuksella. :) Nii ja kattelin vähän lentoja Wieniin, kun Ronja yrittää sinne houkutella sitä moikkaan ja joulutoreja katsomaan… lentoihin menis n. 250€. Eihän tossa olis kun mun kuukauden palkka… ja saisin ilmaisen majotuksen tietty. Hmm hmmm. Tahtoooo :D

May I Say Nay

Hit me on the head with an iron lamp, because fuck it if I didn’t skip school again today! I don’t know what I could do to get motivation for that school, I honestly don’t. I think overall one of my biggest problems in life is that I get bored so easily. I think that is the reason for losing my motivation for lukio in the middle of the second year (and surprise, I’m in the middle of my second year now as well!), and I get sick of the places I work in, I’m sick of this apartment I live in, I’m starting to get sick of this town, and of this country, and also why I get so easily annoyed by almost every boyfriend I’ve ever had. Shite, do I need to go to a therapist now and cry out why I’m so restless and need near constant change in my life, otherwise I just go haywire.

And I know full well who I got this from, thanks a lot, dad. Mom doesn’t care about going abroad, and she’s content with small projects, like potting plants and decorating the house. Whereas dad always has these… massive things, and never get anything relly ready since he loses his interest. It was his idea to buy Juttila. He bought cars to fix them and sell them. He wants to build another sauna in Juttila. He goes to Germany how many times a year. He stays home maybe one or two evenings per week, other times he’s going around the town or he can’t stay still. I guess I’m the shittiest mix between my parents’ personalities… everything’s so controversed, I love being home and just being, but I love being out and doing a lot. We’ve talked about it with Nina, how it feels weird that our parents are such complete opposites – and oh great now those two personalities are mixed in me. I think in Nina, too. She used to be very restless, and she still is, even if I think she can handle it better now (though uh, she has three careers now; waitress, sport massager, and gym teacher. And what does she do? She works in Anttila’s cafe. For now.)

I think maybe if we had been made to get a hobby when we were smaller, that we’d probably be a little bit happier now, maybe we’d know how to keep our concentration on something and just stick with it until we accomplish something. I feel like I have so much energy and interest to do all kind of things, and on the other hand I feel tired, unmotivated, and like I just want to sit on my molding ass and not move anywhere. I just… want to feel really passionate about something, and be good in it. I think my best shot is concentrating on my fascination on Japan, because that’s about one of the only things that has stuck with me. On top of planning to go there for an exchange period, I’ve been thinking that I want to concentrate on the East Asia in my work. I’d really like to have work concerning Japan, and preferably something that has to do with tourism and culture. I know though that the most realistic would be some kind of business… I just don’t feel like being a business woman is something for me. That said, why the hell am I in a business school? You guys don’t want to see my accounting grade, believe me you don’t. Though my math grade I’m proud of! And as bat-shit as it sounds, I miss math lessons. I wish I had one now!

I’ve been fantasizingplanning all kinds of things on how to change my life or how to get something new. Like mm, I shall start that martial arts kinda thing in the spring. I got that new job now (which I’m not that exicted about, I just want the money), and, and… I’ve been looking at sites that offer free charity work abroad. I’d like that, working abroad for half a year or so. Problem is the apartment here in Finland, I’d have no money for the rent… But I can always just inform the school that I will be absent for the semester, and do that semester later in 2012 Spring. And I’ve also considered going around Europe, working in hotels for a small pay, you know, there’s some programs like that. And well, if I hadn’t gotten this job I now have, I would have tried for the winter season job in Lapland, where you work as a guide to the tourists. Nice outdoor work, even if it’s cold.

Ah, aren’t I proud of my great Swedish skillz by the way. I just started the third Swedish course with the third year students (to get the stupid course out of my way), and I noticed during the class that someone was behind the class door. Ofcourse I reflexsively used English and said “There’s someone behind the door”, then I realized that waait, this is a Swedish class, so while the teacher was looking at me expectantly, I barely got out “Där är… en person,” while pointing at the door. I half fell on the table in front of me from all the energy spent on producing that one sentence, while others sniggered at my great articulation skills. Ah, the shame, the shame! But the teacher praised me for using Swedish. :D

I’ve been studying kanji at the moment, because I have this idea for a tattoo. I know what I want to write, and I know that I want it to look like it’s done with a brush… But I’m not sure where I’d want it. My other idea for a tattoo is a small and sleek black cat. I thought maybe I could model it after the cat from Majo no Takkyûbin, Jiji. Or maybe not, I don’t know if I’d want it to be more… styled or something. And again, I don’t know where I’d want it. But I definitely know that I want a cat tattoo, because to me, a cat has so many definitions. I love cats, that’s no secret. They are beautiful, intelligent (some of them…), affectionate but at the very end, independent. They’re sophisticated, wild hunters with strong instincts, they’re graceful. When I think of a cat, I get a feeling of something authentic, pure and sensual, blue and cool – and from a darker side, they can be something dangerous, wayward and unpredictable, oppressive and daunting (even though I love cats… the black-white ones, I’m afraid of them so much and have healthy respect for them…). Sitting here, I can’t think of any other thing that’d give me so many varied and strong feelings.

Lie like a lying liar lies

Ohups, tais jäädä koulu väliin tänään. Toivottavasti mua ei siellä kaipailtu minkään osalta… Oisin mä kyllä ehtinyt ajoissa, ehtisin itseasiassa vieläkin iltapäivän tunneille, mut… en tahdo. En ole kyllä oikein mitään muutakaan saanut aikaiseksi, että voisi sillä korvata taas tän lusmuilun. Enhän mä muuta jaksanut kun laittaa aamupalan ja lukea lehden. :D

Nyt keittelen tuolla tuoretta parsakaalia ja pottuja, sit kaivan tuolta pakastimen kätköistä vähän kalaa, että sitäkin tulis taas syötyä. Luin eilen että miten pitäisi syödä kun tahtoo hiukan laihtua/saada lihaksia ja käy salilla, ja oli aika utopiaa mulle! Päädyin siihen että en välitä moisista muuta kun että pyrin syömään hiilareita aamusin vaan ja illalla jättää ne väliin ja koittaa napostella vaan proteiinia, ja että söisi pieniä aterioita lyhyin aikavälein että ruoansulatus pysyy toiminnassa koko ajan. Ja ennen salille menoa pitäisi syödä jotain tuntia paria ennen, ja kahvikupponen on myös hyväksi ja samoin c-vitamiini, mutta niitä ei saa ottaa yhtä aikaa. Loput olikin jo… sellasta että sen eteen pitäisi nähdä niin paljon vaivaa ja elämän pitäisi pyöriä sen ympärillä, että mä en kyl ala. Voi huokaus on tääkin, normaalisti laihduttaessa ollaan et “ei saa syödä karkkia”, mut nyt mä joudun miettiin et “ei saa syödä liikaa leipää” kun siinä on hiilihydraatteja. W.T.F.

Mulla on muuten alkanut toi polvi taas vaivata hiukan, pelkään jonkin verran että tuleeko sille liikaa rasitetta salilla käydessä, vaikea sanoa kun ei edes tiedä mikä sitä vaivaa vaikka itse syyn tiedänkin. :( Mutta olis niin, niin perseestä jos jostakin syystä sitä täytyy alkaa varomaan. Rampaudun jo nyt!

Muuten hei, mulle tuli niin ihana ajatus mieleen – tykkäisin ihan hurjasti, jos vain mitenkään pystyis ikinä oleen jossain ryôkanissa töissä! En vaatis muuta kun että saisin asua jossain keittokomerossa, olis vain niin ihanaa ihanaa ihanaaa. Koko maailman paikoista (tai no niistä harvoista missä mä olen ollut), ryôkanit on yksi ihanimpia ja kauneimpia paikkoja. Niissä olis niin täydellistä olla töissä. T^T Ne on tarpeeksi pieniä että niissä pääsee puheleen vieraiden kanssa (ja enkun taito olisi varmasti eduksi ja helpottaisi vierailijoitakin jos tulee jotain Tilanteita), ja niissä on aina niin hyvä palvelu ja minä niiin tykkäisin ja ryôkanit on niin kauniita ja sielukkaita ja jos siellä sattuis oleen joku onsen tai furo niin aijaijai sielu lepäis <3 TAHDON. Vittu kun ehtisin ja jaksaisin opetella sitä japaninkieltä. ;___;

—–

By the way, I really hope those noises from the upper floor neighbour’s bathroom are NOT farts. Because if they are, then this is just phenomenal. We’re talking about eating-the-largest-cabbage-on-Earth-phenomenal.